Äänitekniikan perusteita

Äänitekniikka on ihan oma maailmansa, jonne voi uppoutua muokkaamaan ja analysoimaan ääntä loputtomiksi ajoiksi. Erityisesti digitaalinen äänenkäsittely on avannut ovia aiemmin kuulemattomiin maailmoihin. Äänitekniikkaan voi lähteä tutustumaan ilman sen kummempaa aiempaa osaamista tai musikaalisuutta, sillä kyseessä on tosiaan aivan oma lajinsa. Internet on pullollaan tutoriaaleja ja opetusvideoita ja ennen kaikkea analysoitavaa materiaalia. Melkein jokaisella puhelimellakin pystyy nykyään nauhoittamaan suhteellisen laadukasta ääntä ja netissä on saatavilla ilmaisia editointiohjelmia. Äänitekniikassa käytetään omia termejään, jotka on hyvä tietää jotta voisi oppia lisää eikä turhaan säikähdä tekstin näennäistä monimutkaisuutta.

Digitaalisen äänenkäsittelyn yhteydessä käytetään termejä hertsi ja desibeli, näitä käytetään äänen voimakkuuden kuvaamiseen. Itselleen on hyvä tehdä selväksi mono- ja stereoäänen ero ja taajuuskaistan merkitys. Digitaalisuudesta huolimatta itse äänen muodostamisen prosessin sama kuin aina ennenkin, joten siihen kannattaa tutustua mikä ala ei ole itselle ennestään tuttu.

Ääniaallot etenevät ilmassa ja ovat näkymättömiä. Nimitys ”ääniaalto” on siinä mielessä osuva, että ääniaallot käyttäytyvät kuten meren aallot ja niiden joukossa on voimakkaampia ja pienempiä aaltoja, jotka rantaan päästyään vaimenevat itsestään. Äänen aaltoliike on pitkittäistä ja aine jossa se etenee, on yleensä ilmaa. Kun aalto saavuttaa korvan tärykalvon ne aiheuttavat tärykalvossa värähtelyä ja tämä tulkitaan ääneksi. Myös äänenkäsittelyohjelmassa nähdään ääni aaltoina.

hear

Ääniaallot ovat erilaisia riippuen siitä, mistä lähteestä ne ovat peräisin. Matalat äänet liikkuvat harvatahtisina aaltoina ja etenevät pitkälle. Korkeat äänet puolestaan luovat tiheitä ääniaaltoja, jotka vaimenevat nopeammin. Äänen korkeutta kuvataan termillä taajuus ja sen yksikkö on hertsi (Hz). Hertsillä mitataan sitä, kuinka monta kertaa ääni värähtelee sekunnissa. Äänentaajuutta on mahdollista muokata digitaalisesti jopa ihan tavallisten kotistereoiden avulla, joissa yleensä voi säätää jonkin verran korkeita ja matalia ääniä. Äänet jaetaan taajuuden mukaan basso-, keski- ja diskanttiääniksi.

Äänen voimakkuutta määritellään desibeleillä. Äänenkäsittelyohjelman avulla nauhoitetusta äänestä voidaan korostaa ja vahvistaa joitain kohtia ja vaimentaa toisia. Tätä tehdään paljon esimerkiksi haastattelunauhoja käsitellessä, joissa henkilön puhe pitää saada kuulumaan selkeästi taustamelusta huolimatta. Äänenvoimakkuuden yhteydessä voi myös törmätä sanaan amplitudi, ja englanninkielisissä äänenkäsittelyohjelmissa amplitudella tarkoitetaan useimmiten äänen voimakkuuden säätämistä.

Monoäänestä tulee stereoääni, kun kaksi eri äänikanavaa yhdistetään. Kaksi korvaamme rekisteröivät ääniä eri suunnilta ja eri voimakkuuksilla, ja vasta yhdistyessään ne luovat kokonaisuuden jonka kuulemme. Sama periaate toimii ääntä nauhoitettaessa. Silloin vasemmalle kanavalle tallennetaan äänisignaalit, jotka tulevat kuulijasta katsottuna vasemmalta ja oikealle kanavalle oikeanpuoleiset äänisignaalit. Jotta stereoääni saadaan tallennettua, tarvitaan sitä varten kaksi monomikrofonia tai stereomikrofoni, joka pitää sisällään kaksi äänikapselia. Stereovaikutelma luodaan äänitystilanteessa äänen voimakkuuden vaihtelun ja kulkuaikaeron kautta. Kulkuaikaero tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti ääni heikkenee suhteessa sen kulkemaan matkaan. Stereoäänen toistamista varten tarvitaan kaksi kaiutinta, jotta molempien kanavien äänet voidaan johtaa yhteen kaiuttimeen.

fgdhfh

Analogisen ja digitaalisen äänen ero on, että analoginen äänisignaali johdetaan sähköisessä muodossa ja jännitteen vaihtelu tallennetaan nauhalle magneettisesti. Analogista ääntä tallentavat mm. c-kasetti ja videonauhurin. Digitaalisessa muodossa olevan ääni taas tallennetaan bitteinä ja se on numerosarja joka muodostuu nollista ja ykkösistä. Ääntä on helppo muokata ja kopioida digitaalisessa muodossa ja digitaaliaudio on laadullisesti dynamiikaltaan parempi. Ääntä voi helposti siirtää paikasta toiseen mm. netin välityksellä. Äänen käsittely on nopeaa, eikä kopiointi huononna äänen laatua, toisin kuin analogisen äänen kopiointi, Digitaalisten tallentimien avulla on mahdollista kattaa koko kuuloalueen taajuuskaista.