Älykkyyttä on montaa eri lajia – ja aivoja voi myös kehittää!

Nykyään tiedetään jo, että älykkyyttä ei ole vain yhtä lajia eikä älykkyysosamäärä anna vielä kovinkaan kattavaa kuvaa siitä, miten ihminen pärjää elämässä ja älykkyyttä vaativissa tilanteissa. Matemaattisen älykkyyden ja loogisten taitojen lisäksi elämässä tarvitaan mm. sosiaalisten tilanteiden lukemista ja niissä operointia ja esimerkiksi tunneälykkyyttä. Älykkyyden eri lajit eivät useinkaan kulje käsi kädessä, vaan ihmisillä on erilaisia taipumuksia ja lahjakkuuksia. Lisäksi toisin kuin usein luullaan, älykkyys ei ole määritelty geeneissä tai syntymässä, sillä aivojaan voi kehittää tehokkaasti vielä aikuisenakin. Esimerkiksi musikaalisuutta ja avaruudellista hahmottamista voi kehittää helposti erilaisten harjoitusten tai vaikkapa musiikin avulla, sosiaalisissa tilanteissa taas pärjää sitä paremmin, mitä enemmän itseään niille altistaa ja analysoi omia vahvuuksiaan. Toisaalta aivot myös passivoituvat, elleivät ne saa uusia haasteita, eli siinä mielessä älykkyys voi myös vähentyä. Aivojen kehittämisessä avainasemassa ovat harrastukset ja näillä on merkitystä sekä lapsuudessa että myöhemmin elämässä.

Musiikki tekee fiksuksi

Musiikki tekee fiksuksi

Musiikin harrastajat tietävätkin jo, että musiikilla on ihmeellinen voima parantaa keskittymiskykyä ja antaa iloa päiviin. Harvardin yliopiston lääketieteellisen osaston tekemä tutkimus on osoittanut, että aktiivinen musiikin harrastaminen kehittää aivoja. Kansasin yliopiston tekemä tutkimus tukee tätä teoriaa. Kansasissa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että mikäli vanhus on opetellut elämässään soittamaan jotakin instrumenttia, on tällä positiivinen vaikutus heidän henkiseen terveyteensä ja kognitiivisiin kykyihinsä. Tulokset saatiin vertailuryhmän avulla. Lapsilla musiikin harrastamisen taas on todettu kehittävän keskittymiskykyä, koordinaatiota ja muodostavan aivoissa uusia reittejä samalla tavoin kuin vaikka uuden kielen opettelu. Musiikin harrastamisen lisäksi myös urheilu kehittää aivoja. Urheilua kehutaan harrastuksena usein terveysvaikutusten takia ja urheilun myötä kehossa vapautuvat endorfiinit alentavat stressiä. Samalla liikunta parantaa verenkiertoa ja kasvattaa näin aivojen toimintakykyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän lisäksi urheilua harrastavat ihmiset ovat keskivertoa parempia tulkitsemaan ja analysoimaan muuttuvia tilanteita ja kykenevät ennakoimaan, miten ja mihin suuntaan tilanteet ovat muuttumassa. Sekä ihmisillä että hiirillä tehdyissä testeissä on todettu, että liikunta lisää synapsien, eli aivosolujen liitoskohtien määrää aivoissa. Liikunnan avulla voi kehittää myös avaruudellista, visuaalista ja loogis-matemaattista älykkyyttä. Näiden älykkyyden alalajien avulla ihminen pystyy hahmottamaan muotoja, värejä, abstrakteja käsitteitä ja monimutkaisia asiayhteyksiä.

Lukeminen ja pelaaminen kasvattavat aivoja

Lukeminen ja pelaaminen kasvattavat aivojaLukeminen on paitsi hauskaa ja opettavaista, myös oiva keino aivojen treenaamiseen. Kanadassa tehtiin jo 20 vuotta sitten kokoomatutkimus  jonka avulla osoitettiin lukemisen kasvattavan sanavarastoa, lisäävän yleistiedon määrää ja kehittävän kielellisiä kykyjä riippumatta siitä, mikä lukijan älykkyyden lähtötaso on. Musiikin ja lukemisen lisäksi hauska tapa kehittää aivoja on pelaaminen. Erityisesti päättelykykyä vaativat ristikot, sudokut, palapelit ja rakennuspalikat auttavat luomaan uusia yhteyksiä aivoissa. Lautapelit, korttipelit ja nettipelit puolestaan lisäävät vielä sosiaalisen ulottuvuuden pelaamiseen, jolloin pelitaktiikan lisäksi pelaaja joutuu keskittymään todennäköisyyksien laskemiseen ja toisen liikkeiden ennustamiseen. Lautapelejä ja pelikortteja löytyy useimmista kodeista, mutta mikäli innokasta peliseuraa ei ole saatavilla, on netti pullollaan mainioita pelivaihtoehtoja. Esimerkiksi Älypää tarjoaa kattavan valikoiman hauskoja päättelypelejä. Mikäli kaipaat enemmän jännitystä pelaamiseesi, PokerStars Casinolla voi treenata aivoja kasinopelien parissa. Sosiaalista ulottuvuutta löytyy RoPE-Netin roolipeleistä ja Pelikone tarjoaa klassikkopasiansseja ja tetriksen. Unohda siis vanhentuneet opetukset pelaamisesta ajanhukkana, valitse siis itsellesi sopiva tapa pelata ja haasta aivosi kehittymään! Pelaamisen lisäksi leikkiminen kehittää älykkyyttä, myös aikuisten kohdalla. Mielikuvituksen ja luovuuden käyttäminen haastaa aivoissamme niitä osia, jotka aikuisilla harvoin ovat päivittäisessä käytössä.

Uuden kielen opettelu on paitsi hyödyllistä ja mielenkiintoista, myös hyväksi aivoillesi. Jos olet siis jo pidempään pohtinut kouluaikoina opittujen perusteiden verestämistä, kannattaa tarttua toimeen jo aivojesikin takia. Edinburghin yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että vieraan kielen opettelu on hyödyllistä paitsi aivojen kehittämiseksi, myös muistin kannalta. Älykkyys kasvaa, kun joudut opettelemaan uuden kielen sanoja ja kielioppia. Samalla vieraan kielen opiskelu pienentää riskiä sairastua dementiaan vanhana. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 jolloin siihen osallistui 853 henkilöä. Heidän aivojen kehitystään seurattiin ja heidät testattiin seuraavan kerran vuonna 2008. Tutkimuksen mukaan useita kieliä osaavat henkilöt pärjäsivät vertailuryhmää paremmin sekä yleisälykkyyttä että kielellistä älykkyyttä mittaavissa kokeissa.

Meditoimalla mielenrauhaa

Meditoimalla mielenrauhaa

Aivomme saavat päivittäin uskomattoman määrän ärsykkeitä käsiteltäväkseen ja toisinaan joudumme kamppailemaan myös päänsisäisten ongelmien, kuten stressin ja masennuksen kanssa. Tämä voi helposti johtaa oppimisvaikeuksiin, sillä ylikuormittuneet aivot ovat täynnä kaikkea muuta juuri silloin, kun pitäisi opiskella. Tällöin uusi tieto ei jää mieleen. Aivoja ja keskittymiskykyä voi harjoittaa meditoimalla. Meditaation avulla opetellaan sulkemaan mielestä pois huolet ja asiaan kuulumattomat ajatukset. Tämän jälkeen on helpompi keskittyä oleelliseen. Oppiminen parantuu ja älykkyys kehittyy. Meditointia voi harjoittaa aivan yksinkertaisten ohjeiden avulla, esimerkiksi laskemalla hengityksessä aina kymmeneen ja aloittamalla alusta. Mikäli haluat lisätietoa meditoinnista, perusteita selitetään ainakin täällä. Lisäksi useimmissa kaupungeissa järjestetään ohjattua meditaatiota, mikäli yksin keskittyminen tuntuu hankalalta tai kaipaat apua alkuun pääsemiseksi.

Aivojen kannalta äärimmäisen tärkeää, ehkä jopa tärkeintä, on kuitenkin laadukas uni. Tämä korostuu erityisesti kiireisessä elämässämme, jossa tekemistä riittää vuorokauden ympäri ja to do -listat venyvät venymistään. Tauko kuitenkin kannattaa, sillä se saattaa lisätä huomattavasti tehokkuuttasi ja asiat alkavat sujua paljon helpommin. Ihminen tarvitsee noin 8 tuntia unta yössä ja tästä tulisi tinkiä vain aivan erityistapauksissa. Unen aikana opitut asiat painuvat mieleen ja aivot puhdistuvat ylimääräisestä, päivän aikana kerätystä informaatiotulvasta. turhan korkeana ja unen saanti viivästyy.

Pidä siis itsestäsi huolta, pidä hauskaa ja vietä vapaa-aikaa musiikin, mietiskelyn, pelien tai kielten opettelun parissa ja aivosi kiittävät!