Musiikki ja tunteet

Musiikilla voi olla yllättävän suuri vaikutus ihmisen elämään.  Nekin meistä, jotka eivät aktiivisesti itse soita tai laula, voivat saada musiikista suurta lohtua tai innostusta. Musiikki koskettaa ja herättää muistoja, eikä sitä tarvitse aina sen kummemmin ymmärtää. Riittää, että antautuu vietäväksi.

On hauskaa ajatella, kuinka musiikin kuuntelun traditio on muuttunut aikojen saatossa. Joskus oli aika kun musiikkia ei ollut lainkaan tallennettuna, vaan ainoa keinoa nauttia siitä oli kuunnella soittajien ja laulajien esiintymistä livenä. Orkesterit olivat olennainen osa mitä tahansa juhlia ja illan pimetessä myös vierailta kuultiin lauluesityksiä. Nyt tuon ajan musiikkia kuunnellaan ja analysoidaan historiallisena klassisena musiikkina, mutta se oli oman aikansa pop-musiikkia.

Jokainen sukupolvi uskoo omalla tavalla keksineensä pop-musiikin uudelleen, niin ettei kukaan muu voi sitä ymmärtää. Musiikki yhdistää omaa sukupolvea ja vanhempien paheksunta lastensa musiikkimakua kohtaan (ja toisin päin) kuuluu asiaan. Muistan, kuinka teineinä ihmettelimme muuttuuko meidänkin musiikkimakumme todella noin huonoksi kun vanhenemme ja vanhemmat puolestaan tunkivat korvatulppia syvemmälle korviin kun stereoistamme raikasivat päivän kuumimmat hitit.  Nykyään naurattaa, kun kavereiden kanssa vertailemme mikä oli ensimmäinen c-kasettimme tai cd-levymme.

2

Maailma muuttuu, musiikki muuttuu ja musiikin kuuntelun traditio muuttuu. Musiikin merkitys kuitenkin säilyy. Dementoituneiden vanhusten aivoissa on todettu aktiivisuuden lisääntyvän kun heille soitetaan tuttuja kappaleita. Joskus saatan kadulla kulkiessani joutua suurenkin tunnekuohun valtaan, kun jostain kuuluu tuttu kappale. Musiikki saa muistamaan, miltä tuntui tanssia ensimmäistä kertaa hitaita pojan kanssa ala-asteen diskossa, matkustaa Kuubaan, istua iltaa rannalla tai viettää joulua perheen kanssa. Musiikki saa joskus ikävän viiltämään rinnassa ja joskus pakahtumaan onnesta. Musiikki on paras lääke sydänsuruista toipumiseen tai inspiraation löytämiseen.

3Musiikki vaikuttaa meihin silloinkin, kun emme kiinnitä siihen erityistä huomiota. Elokuvissa musiikkia käytetään tehokeinona alleviivaamaan tapahtumia ja tunnelmaa, ja usein sillä on melkein yhtä tärkeä osa kuin kuvalla tai dialogilla. Tämän huomaa viimeistään silloin, kun yrittää katsoa koskettavaa tai pelottaa kohtausta ilman taustamusiikkia. Toisaalta, tämä on myös minulle ainoa keinoa katsoa yksin kauhuleffoja…

Me altistumme musiikille ja äänille jatkuvasti. Musiikki soi kaupoissa, ravintoloissa, kadulla ja hississä. Useinkaan emme voi valita, minkälaista musiikkia meille tarjotaan päivästä toiseen. Joskus korvat ja aivot kaipaavat lepoa tästä kakofoniasta, kun musiikkikin on muuttunut meteliksi. Joten musiikki voi myös väsyttää ja viedä voimia.

4

Olisi jännittävää tietää, muokkaako musiikin kuuntelu aivojamme ja mihin suuntaan. Aina toisinaan syntymättömille lapsille kehotetaan soittamaan Mozartia, jotta näistä kasvaisi älykkäitä aikuisia. Ystäväni ei pysty keskittymään lukemiseen tai töiden tekemiseen ilman musiikkia. Itse tarvitsen aina lenkille musiikkia, tai en jaksa juosta kilometriä kauempaa. Mutta onko musiikin laadulla todella väliä, kun eri musiikkilajit herättävät eri ihmisissä erilaisia tunteita ja reaktioita? Koemme helposti tietynlaisen musiikin ”kauniiksi” ja toisen tyyppisen ”rumaksi”. Emme ehkä huomaakaan, kuinka suuri osa tästä on tottumusta ja mahdollisesti jopa geeniperimää. Olen kerran sattumalta kuullut kiinalaista oopperaa, enkä olisi sitä oikeaksi konsertiksi tunnistanut ellei hurmioitunut (kiinalainen) yleisö olisi ollut niin tosissaan asian suhteen. Minun korvaani se todella kuulosti siltä kuuluisalta kissan rääkkäämiseltä. Voisi olettaa, että sama toimii toisinpäin. Ei taida olla siis olla olemassa universaalia totuutta siitä, minkälainen musiikki on kaunista.

Tässä blogissa haluan tutkia tarkemmin musiikin eri ulottuvuuksia sekä musiikin ja arkielämän suhdetta. Ehkä pohdin myös, minkälainen olisi minun elämäni soundtrack.