Musikaalisuus on osin perinnöllistä

Tiede on osoittanut, että musikaalisuus on vahvasti perinnöllistä ja mm. sävelkuurouden, absoluuttisen nuottikorvan ja musikaalisuuteen liittyvän luovuuden on todettu kulkevan suvussa. Geneetikko Joona Oikkonen vahvistaa, että enimmillään kaksi kolmasosaa musikaalisuudesta selittyy perimällä. Oikkonen teki aiheesta väitöskirjan Helsingin yliopistoon. Väitöskirjasta selviää, että musikaalisuuden kehittymiseen vaikuttaa geenien lisäksi ympäristö, sillä lapsen musikaalisuus kehittyy tämän altistuessa jo nuorena musiikille ja opetellessa soittamaan instrumenttia. Tutkimusta musiikin perinnöllisyydestä on suoritettu mm. sukukokouksien yhteydessä ja yhteensä tutkimukseen osallistui yli sata perhettä ja sukua.

Testitilanteissa koehenkilöt kuuntelivat joko soittimella tai syntentisaattorilla tuotettuja ääniä ja arvioivat sävelten korkeutta, kestoa ja sävelrakenteita. Tutkimuksessa selvisi myös, että ihmisten musiikilla ja linnunlaululla voi olla osin saman tyyppinen geenitausta. Oikkosen mukaan tämä vahvistaa oletusta siitä, että musikaalisuuden historia on pitkä ja pohjautuu evoluutioon. Musiikilla on evoluutiossa elämää säilyttävä tehtävä ja musikaalisen luovuuden ja ilmaisun tiedetään toimivan parisidettä vahvistavasti ja se vaikuttaa osaltaan myös sosiaalisuuteen, tunteellisuuteen ja anteliaisuuteen. Tämän takia geenin uskotaankin säilyneen perimässä niin vahvana.

2

Musikaalisuuden mahdollistaa siis perinnöllinen geeni, mutta se ei riitä tekemään kenestäkään musiikin taituria tai edes supermusikaalista. Synnynnäinen alttius antaa pohjan musikaalisuudelle, mutta musikaalisuus ei kehity ilman ympäristön vaikutusta, musiikin kuulemista ja musiikkikulttuuriin tutustumista. Suomalaisen Kai Karman musikaalisuustesti on kuitenkin osoittanut, että perimä selittää noin puolet ihmisen musikaalisuudesta ja ympäristö toisen puolen. Testiä käytetään yleisesti mm. musiikkioppilaitosten pääsykokeissa.

Ihminen tunnistaa musiikkiäänet sisäkorvan simpukan karvasolujen avulla, joiden avulla ääni muuttuu sähköisiksi signaaleiksi ja signaalit puolestaan kulkeutuvat väliaivojen kautta kuuloaivokuorelle. Karvasolut suorittavat tärkeää tehtävää sävelkorkeuden ja äänenvoimakkuuden aistimisessa. Taajuusinformaatio puolestaan käsitellään nelikukkulan avulla.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ainoastaan noin neljä prosenttia kaikista ihmisistä on suoraan epämusikaalisia. Tilaa nimitetään amusiaksi ja tällöin ihminen ei kykene erottamaan erikorkuisia ääniä toisistaan tai saa musiikin kuuntelusta minkäänlaista mielihyvää. Amusia voi olla synnynnäistä tai syntyä esim. aivovamman seurauksena. Musikaalisuus ei siis olekaan missään nimessä ainoastaan soitto- tai laulutaitoa, vaan mahdollistaa musiikin kuuntelusta nauttimisen kun ihminen kykenee erottamaan äänien korkeudet ja kestot toisistaan.

Musiikin menestys onkin selitettävissä suurelta osin sillä, että musiikki herättää ihmisissä tunteita ja auttaa käsittelemään elämän eri tilanteita. Musiikki kuuluu olennaisena osana useisiin erilaisiin traditioihin kuten vaikkapa jouluun. Kuorossa laulaminen vahvistaa osallistujien läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikki on omalla tavallaan osa sosiaalista kommunikaatiota. Musiikilla on myös kyky saada aivomme erittämään mielihyvähormoneja, se vapauttaa oksitosiinia ja avaa aivojen synapseja. Tätä kautta aivot ovat valmiina ottamaan vastaan ja käsittelemään toisiin ihmisiin liittyvää tietoa. Lisäksi musiikin kuuntelu vapauttaa aivoissa välittäjäaine dopamiinia, joka on vaadittava ainesosa älyllisissä toiminnoissa. Musiikki on myös oiva keino kasvattaa itsetuntemusta.

3

Musiikilla on selkeä yhteys ihmisen motoriikkaan. Tämä on nähtävissä jo siitä, kuinka juuri kävelemään oppinut lapsi jo liikuttaa itseään musiikin tahdissa, vaikka ei ole sitä aikaisemmin harjoitellut. Musiikki ja musiikin tahtiin tanssiminen kehittävät aivoja. Saman prosessin ohessa aivot oppivat entistä tehokkaampia tapoja toimia yhteistyössä toisten ihmisen kanssa. Musiikki lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa osaltaan elämänlaatua. Musiikin avulla on jo kauan myös lievitetty kipua, lohduttauduttu surun hetkellä, kerrottu tarinoita, iloittu ja juhlittu. Musiikki on olennainen osa ihmisen elämää ja musikaalisuutta osoittaa myös jo halua kuunnella musiikkia ja nauttia siitä. Maapallolla ei olekaan sellaista kansaa tai ihmisryhmää, jonka perinteisiin musiikki ei kuuluisi.