Musiikin vaikutus yhteiskuntaan

Sanotaan, että musiikki on terapiaa. Ja sitä se onkin. Ihminen rentoutuu musiikkia kuunnellessaan. Toisaalta musiikin parissa voidaan myös rehkiä, pitää siivouspäiviä tai jumpata. Musiikki voi antaa rytmiä tekemiseen ja toisaalta se voi myös auttaa nukkumaan. Musiikin vaikutukset ihmiseen ovat loputtomat. Itseasiassa musiikki vaikuttaa myös ihmisaivoihin monin eri tavoin. Tutkitaan hieman, miten musiikki on vaikuttanut ja vaikuttaa nykyäänkin yhteiskuntaan.

Kulttuuri

Musiikkia kuulee joka puolella. Moni kuuntelee aamulla herätessään radiota, matkalla töihin soi automankka ja monen työpaikassa odottaa taas radiokanava. Musiikki on läsnä joka hetkessä. Musiikki kuuluukin vahvasti nykyajan kulttuuriin ja radiot soittavat taustamusiikkia, minne tahansa menemmekin. Ja jos radio ei soi, kuunnellaan korvanapeilla omaa mielimusiikkia.Musiikkikulttuuri määrää myös jonkin verran muotia. Musiikkikanavat esittävät musiikkivideoita ja niitä katsotaan myös todella ahkerasti YouTubesta. Fanit huomaavat nopeasti artistin yllä komeilevat upeat vaatteet ja itselle on aivan pakko saada samanlaiset. Ilmiön voi huomata varsinkin nuorten keskuudessa. Musiikki voi antaa ihmisille rohkeutta olla oma itsensä ja toteuttamaan itseään juuri niinkuin haluaa. Monet artistit kuuluttavatkin erityisesti sen perään, että kaikkien tulisi aina olla rohkeasti oma itsensä, välittämättä muiden mielipiteistä. Fanit kuuntelevat omaa suosikkiartistiaan, joten viesti menee varmasti perille.Moni kuuntelee musiikkia sen tärkeän sanoman vuoksi. Jotkut bändit ovat keskittyneet tekemään musiikkia nimenomaan sanoman esiintuomisen vuoksi ja he saavatkin äänensä helposti kuuluville. Kantaa otetaan niin yhteiskunnallisiin asioihin, politiikkaan ja muihin puhuttaviin aiheisiin. Julkisuuden henkilö saa mielipiteensä helposti suuren yleisön kuuluville ja näin asioihin voidaan saada muutosta.

Musiikki yhdistää

Musiikki yhdistää

Musiikki tuo ihmiset yhteen erilaisten tapahtumien muodossa. Kunnat järjestävät erilaisia musiikkitapahtumia, joissa lauletaan tai kuullaan livemusiikkia. Perheille järjestetään laulu-leikkikerhoja ja lapsille muskareita. Musiikki on voima, joka vetää puoleensa ja yhä useampi lapsi harrastaa tai haluaa harrastaa jossain vaiheessa elämäänsä jotain musiikkiin liittyvää. Musiikki liittyy myös muihin harrastuksiin. Yksi suosituista harrastuksista on tanssi. Ihmiset kerääntyvät yhteen tanssimaan ja taas jälleen on musiikki yhdistänyt ihmisiä ja uusia ystäviä syntyy. Tanssiryhmät taas voivat viihdyttää suurta yleisöä teattereissa, tapahtumissa, laivoilla tai vaikkapa ravintoloissa. Joissain kulttuureissa tanssi on vahva osa ihmisten elämää ja tanssin avulla voidaan ilmaista itseään monin eri tavoin.Jos mietitään musiikkitapahtumia suuremmassa mittakaavassa, tulee tietysti ensimmäisenä mieleen musiikkifestivaalit. Niitä järjestetään Suomessakin todella paljon ja ne yhdistävät jopa kymmeniä tuhansia kerralla. Musiikki soi kovaa ja oman lempiartistin näkeminen nostaa mielialan pitkäksi aikaa. Lisäksi muiden samanhenkisten ihmisten näkeminen suurena joukkona voi nostaa itsetuntoa ja itsevarmuutta. Festivaaleilla voi siis olla monenlaista hyötyä.

Musiikki auttaa stressiin

Musiikilla on todettu olevan lieventävä vaikutus stressiin. Se, millaista musiikkia kuunnellaan, riippuu aivan henkilöstä. Toinen kokee rauhallisen musiikin auttavan parhaiten, kun taas toinen kokee raivokkaan metallimusiikin olevan parasta lääkettä stressiin. Tiesitkö, että musiikki aktivoi aivojen jokaista osa-aluetta? On tutkittu, että musiikki voi muuttaa ihmisen mielialaa ja se voi jopa tehdä ihmisestä fiksumman. Itseasiassa on jopa tutkittu ammattimuusikoiden aivoja ja heillä on todettu olevan keskivertoa parempi muisti, kognitiiviset ja auditiiviset kyvyt. Musiikin harrastaminen parantaa siis aivojen eri osa-alueita ja siksi musiikkia voidaan suositella kaikille.Mutta vaikka henkilö ei itse soittaisi musiikkia, voi riittävä musiikinkuuntelu vaikuttaa ihmisen aivoihin positiivisesti. Musiikkia suositellaan siksi jokaiselle,  missä muodossa tahansa. Sen avulla voit oppia toimimaan paremmin arjessa, muistisi ja jopa koordinaatiokykysi voivat parantua.

Musiikkiterapia

Musiikkiterapia on on yksi kuntoutus- ja hoitomuodoista, jossa keskeisessä osassa on musiikki ja sen eri elementit. Terapia voi pitää sisällään soittamista tai laulamista, mutta musiikin kuuntelu, liikkuminen, kirjoittaminen ja musiikkimaalaus voivat myös olla osana tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisiä musiikillisia taitoja se ei kuitenkaan vaadi, vaan luova terapiamuoto voi tukea kenen tahansa hoitoa kun sanallinen ilmaisu tuntuu vaikealta. Erityisesti lasten ja nuorten parissa tämä hoitomuoto voi auttaa käsittelemään tunteita ja myös nostaa mielenkiintoa terapiahoitoja kohtaan. Musiikkiterapiaa tarjotaan esimerkiksi kouluissa, vanhustenhoidossa, kehitysvammalaitoksissa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa.

Menetelmä

Ajatus siitä, että musiikilla on parantavia vaikutuksia on ollut tutkimusten kohteena jo pitkään. Jo toisen maailmansodan aikana musiikkia alettiin käyttää veteraanien hoitojen yhteydessä ja silloin huomattiin myös tarve alan koulutukselle. Terapiaa käytettiin niin fyysisten kuin psyykkisten traumojen käsittelyyn ja sen positiivinen vaikutus huomattiin.

musiikkiterapiaa

Musiikkia käytetään terapiassa välineenä ja luova prosessi ei vaadi taitoa eikä etukäteen opettelua. Monet mahdollisuudet antavat terapialle enemmän vaihtoehtoja ja sen avulla voidaan saada myönteisiä tuloksia niin psyykkisiin kuin neurologisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin hoitoihin. Musiikkiterapia sopii kaikenikäisille, sillä tavoitteet ja sisältö sovitaan yhdessä hoitavien tahojen kanssa, asiakkaan tarpeet, toiveet ja kuntoutus huomioiden. Vaikeita aiheita voidaan käsitellä turvallisesti, musiikki vaikuttaa alitajuntaiseen mielenmaisemaan ja rauhoitaa sekä tuottaa mielihyvää. On mahdollista järjestää musiikkiterapiaa yksilökäynteinä, jolloin käynnit voidaan muokata hoidon tarpeen mukaan ja henkilökohtaisemmat asiat saadaan esiin paremmin. Ryhmäterapiaa on myös helppo järjestää musiikin kanssa, tällä tavalla voidaan luoda mahdollisuuksia sosiaalisiin tilanteisiin ja yhdessä käydä läpi tunteita. Ryhmien koko voi vaihdella ja jokaisen oman hoidon tavoitteet otetaan huomioon, ilman että omaa tilanteesta käytäisiin läpi liian henkilökohtaisia asioita.

Kohderyhmät

Nuoret voivat hakeutua vuorovaikutukseen, kehitykseen tai tunne-elämään liittyvissä ongelmissa musiikkiterapian pariin. Itsensä ilmaiseminen ja tunteiden huomaaminen sekä käsitteleminen voivat olla nuorelle vaikeita asioita, jolloin musiikki voi olla hyödyllinen lisä hoitoa ja sen tehokkuutta. Keskustelu on tärkeä osa terapiaa, mutta se ei ole kaikille helppoa, varsinkin jos taustalla on esimerkiksi mutismia, autismikirjon häiriöitä tai vaikeuksia kommunikaation kanssa. Puhuminen kuitenkin voi olla vaikeaa kenelle tahansa, jolloin voi olla hyvä huomioida muut vaihtoehdot. Terapian pyritään olemaan mahdollisimman kannustava, jotta opiskelu- ja toimintakyky säilyisi hyvänä. Musiikki on turvallinen tapa purkaa tunteita ja terapia voi antaa keinoja, joita voi itse hyödyntää omassa arjessaan.

Music Therapy for Addiction

Kuntoutushoidot riippuvuuteen voivat sisältää musiikkia ja silloin tavoitteena ovat työelämään paluu, vuorovaikutustaitojen lisääminen sekä sosiaalisten tilanteiden kanssa pärjääminen. Menetelmät, joita musiikkiterapiassa käytetään vaihtelevat ja käynnit on helppo muokata sopivaksi, oli kyseessä sitten lapsi, nuori tai aikuinen. Kynnys musiikkiterapian aloittamiseen voi tuntua pienemmältä monille ja itselle merkityksellinen musiikki on isossa osassa tehokkuutta. On huomattu, että musiikki on tuonut lisää motivaatiota monille ja auttanut sitoutumaan, myös pidempi kestoiseenkin, terapiaan. Yksi musiikkiterapian muodoista on vibro- ja fysioakustinen hoito, jossa käytetään matalataajuista siniäänivärähtelyä. Tämän terapian tavoitteena rauhoittuminen sekä rentoutuminen ovat ensisijaisia. Siniääni auttaa esimerkiksi lihaksia rentoutumaan ja parantaa verenkiertoa ja sitä voidaan käyttää joissakin tilanteissa fysioterapian korvikkeena, jos se ei itselle sovellu. Vibroakuuttista hoitoa voidaan käyttää osana terapiaa tai sille voidaan suunnitella kokonaan oma hoitojakso. Nämä hoidot ovat turvallisia ja sivuvaikutusten välttämiseksi se aloitetaan rauhallisesti miedolla voimakkuudella. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat päänsärky ja huimaus, mutta ne voivat hävitä ensimmäisten kertojen aikana. Musiikkiterapiaan voi hakeutua lääkärin lähetteen kanssa, omalla asuinalueella olevat psykiatriset poliklinikat voivat tässä auttaa ja kuten muuhunkin terapiaan, myös musiikkiterapiaan voi saada apua kustannusten kanssa.

Äänitä musiikkia kotona niin kuin ammattilaiset

Nykään internetin aikakautena on helppoa saada oman käden jälki näkyviin suurille ihmisjoukoille. Netistä löytyy useita alustoja, jotka keräävät myös uutta, tuoretta musiikkia ja esittelevät sitä muille käyttäjille. Yksi suurimmista suomalaisista yhteisöistä on Mikseri. Jotta oma luomus saisi ansaitsemansa arvostuksen ja huomion, tulee kappaleen olla miellyttävä kuunnella ja äänen laadun hyvä. Lue lisää ”Äänitä musiikkia kotona niin kuin ammattilaiset”

Metodi, jolla kuka vain oppii laulamaan

Complete Vocal Technique on tanskalaisen laulajan, laulunopettaja ja äänentutkijan Cathrine Sadolinin 1980-luvulta lähtien kehittämä menetelmä laulun opiskeluun ja se on saanut lämpimän vastaanoton sekä klassisen laulun harrastajien että pop- ja jazz -laulajien keskuudessa. Kyseessä on kokonaisvaltaiseen äänenkäyttöön tähtäävä tekniikka ja menetelmästä on julkaistu kirja vuonna 2000, joka sisältää tarvittavan terminologian ja syvemmän katsauksen metodiin. Kirja on julkaistu myös suomeksi vuonna 2009.

Lue lisää ”Metodi, jolla kuka vain oppii laulamaan”

Pop-maailmaa muuttanut Sia loistaa laulunkirjoittajana

Pop-tähti ja lukemattomien hittikappaleiden luoja Sia Furler on säilyttänyt julkisuudessa salaperäisen maineen, sillä nainen esiintyy konserteissaan kasvot peittävä peruukki päässään, suostuu kuvaussessioihin paperipussi päässään ja välttelee julkisuutta jopa levyjensä markkinoinnin yhteydessä. Australialaissyntyinen Sia on laulaja, laulunkirjoittaja, tuottaja ja on ohjannut myös musiikkivideoita. Hänen laulajanuransa alkoi jo hänen kotikaupungissaan Adelaidessa, jossa Sia esiintyi acid jazz-bändinsä kanssa 1990-luvun puolivälissä. Bändin hajottua Sia julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Australiassa ja muutti sen jälkeen Adelaidesta Lontooseen, jossa hän työskenteli elektronista musiikkia ja soulia soittavan brittiduo Zero 7 laulajana ja Jamiroquain taustalaulajana. Lue lisää ”Pop-maailmaa muuttanut Sia loistaa laulunkirjoittajana”

Legendaarisen Leonard Cohenin lyriikat jäävät elämään

Vuonna 2016 menehtyneen Leonard Cohenin tummanpuhuva runous ja pehmeän karhea lauluääni ovat koskettaneet ihmisiä vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa. Cohen oli kuollessaan 82-vuotias. Leonard Norman Cohen syntyi Montrealissa Kanadassa 21. syyskuuta 1934. Hänen äitinsä oli liettualainen ja oli muuttanut Kanadaan jo aiemmin. Cohenin isä kuoli pojan ollessa yhdeksänvuotias ja jätti perinnöksi rahaston, joka oli tarkoitettu kirjallisuuteen suuntautuvia opintoja varten. Cohen opiskeli yksityisessä juutalaisessa yhteiskoulussa ja opetteli samalla soittamaan kitaraa. Hän jatkoi opintojaan Montrealin McGill-yliopistossa pääaineenaan Englannin kirjallisuus. Ensimmäisen runokokoelmansa, ”Let Us Compare Mythologies” hän julkaisi vuonna 1956. Useat kokoelman runoista hän oli kirjoittanut teini-ikäisenä. Cohenin runot löysivät kohdeyleisönsä ja kokoelma myytiin loppuun. Pian teoksen ilmestettyä hän pääsi opiskelemaan Columbian yliopistoon. Toisen runokokoelmansa Cohen julkaisi 27-vuotiaana vuonna 1961.

Lue lisää ”Legendaarisen Leonard Cohenin lyriikat jäävät elämään”

Musikaalisuus on osin perinnöllistä

Tiede on osoittanut, että musikaalisuus on vahvasti perinnöllistä ja mm. sävelkuurouden, absoluuttisen nuottikorvan ja musikaalisuuteen liittyvän luovuuden on todettu kulkevan suvussa. Geneetikko Joona Oikkonen vahvistaa, että enimmillään kaksi kolmasosaa musikaalisuudesta selittyy perimällä. Oikkonen teki aiheesta väitöskirjan Helsingin yliopistoon. Väitöskirjasta selviää, että musikaalisuuden kehittymiseen vaikuttaa geenien lisäksi ympäristö, sillä lapsen musikaalisuus kehittyy tämän altistuessa jo nuorena musiikille ja opetellessa soittamaan instrumenttia. Tutkimusta musiikin perinnöllisyydestä on suoritettu mm. sukukokouksien yhteydessä ja yhteensä tutkimukseen osallistui yli sata perhettä ja sukua.

Lue lisää ”Musikaalisuus on osin perinnöllistä”

Elokuvan äänimaailman luomiseen osallistuvat useat ammattilaiset

Foley-artisti tekee tärkeää työtä elokuvan äänimaailman luomiseksi, mutta on usein suurelle yleisölle tuntematon ammattikunta. Elokuvien, ja erityisesti äänittäjien maailmassa foley-artisti on kuitenkin arvostettu. Mutta mitä se foley-artisti sitten oikein tekee? Eikös äänet nauhoiteta elokuvien kuvauksissa paikan päällä?

Lue lisää ”Elokuvan äänimaailman luomiseen osallistuvat useat ammattilaiset”