Metodi, jolla kuka vain oppii laulamaan

Complete Vocal Technique on tanskalaisen laulajan, laulunopettaja ja äänentutkijan Cathrine Sadolinin 1980-luvulta lähtien kehittämä menetelmä laulun opiskeluun ja se on saanut lämpimän vastaanoton sekä klassisen laulun harrastajien että pop- ja jazz -laulajien keskuudessa. Kyseessä on kokonaisvaltaiseen äänenkäyttöön tähtäävä tekniikka ja menetelmästä on julkaistu kirja vuonna 2000, joka sisältää tarvittavan terminologian ja syvemmän katsauksen metodiin. Kirja on julkaistu myös suomeksi vuonna 2009.

Lue lisää ”Metodi, jolla kuka vain oppii laulamaan”

Pop-maailmaa muuttanut Sia loistaa laulunkirjoittajana

Pop-tähti ja lukemattomien hittikappaleiden luoja Sia Furler on säilyttänyt julkisuudessa salaperäisen maineen, sillä nainen esiintyy konserteissaan kasvot peittävä peruukki päässään, suostuu kuvaussessioihin paperipussi päässään ja välttelee julkisuutta jopa levyjensä markkinoinnin yhteydessä. Australialaissyntyinen Sia on laulaja, laulunkirjoittaja, tuottaja ja on ohjannut myös musiikkivideoita. Hänen laulajanuransa alkoi jo hänen kotikaupungissaan Adelaidessa, jossa Sia esiintyi acid jazz-bändinsä kanssa 1990-luvun puolivälissä. Bändin hajottua Sia julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Australiassa ja muutti sen jälkeen Adelaidesta Lontooseen, jossa hän työskenteli elektronista musiikkia ja soulia soittavan brittiduo Zero 7 laulajana ja Jamiroquain taustalaulajana. Lue lisää ”Pop-maailmaa muuttanut Sia loistaa laulunkirjoittajana”

Legendaarisen Leonard Cohenin lyriikat jäävät elämään

Vuonna 2016 menehtyneen Leonard Cohenin tummanpuhuva runous ja pehmeän karhea lauluääni ovat koskettaneet ihmisiä vuosikymmenien ajan ympäri maailmaa. Cohen oli kuollessaan 82-vuotias. Leonard Norman Cohen syntyi Montrealissa Kanadassa 21. syyskuuta 1934. Hänen äitinsä oli liettualainen ja oli muuttanut Kanadaan jo aiemmin. Cohenin isä kuoli pojan ollessa yhdeksänvuotias ja jätti perinnöksi rahaston, joka oli tarkoitettu kirjallisuuteen suuntautuvia opintoja varten. Cohen opiskeli yksityisessä juutalaisessa yhteiskoulussa ja opetteli samalla soittamaan kitaraa. Hän jatkoi opintojaan Montrealin McGill-yliopistossa pääaineenaan Englannin kirjallisuus. Ensimmäisen runokokoelmansa, ”Let Us Compare Mythologies” hän julkaisi vuonna 1956. Useat kokoelman runoista hän oli kirjoittanut teini-ikäisenä. Cohenin runot löysivät kohdeyleisönsä ja kokoelma myytiin loppuun. Pian teoksen ilmestettyä hän pääsi opiskelemaan Columbian yliopistoon. Toisen runokokoelmansa Cohen julkaisi 27-vuotiaana vuonna 1961.

Lue lisää ”Legendaarisen Leonard Cohenin lyriikat jäävät elämään”

Musikaalisuus on osin perinnöllistä

Tiede on osoittanut, että musikaalisuus on vahvasti perinnöllistä ja mm. sävelkuurouden, absoluuttisen nuottikorvan ja musikaalisuuteen liittyvän luovuuden on todettu kulkevan suvussa. Geneetikko Joona Oikkonen vahvistaa, että enimmillään kaksi kolmasosaa musikaalisuudesta selittyy perimällä. Oikkonen teki aiheesta väitöskirjan Helsingin yliopistoon. Väitöskirjasta selviää, että musikaalisuuden kehittymiseen vaikuttaa geenien lisäksi ympäristö, sillä lapsen musikaalisuus kehittyy tämän altistuessa jo nuorena musiikille ja opetellessa soittamaan instrumenttia. Tutkimusta musiikin perinnöllisyydestä on suoritettu mm. sukukokouksien yhteydessä ja yhteensä tutkimukseen osallistui yli sata perhettä ja sukua.

Lue lisää ”Musikaalisuus on osin perinnöllistä”

Elokuvan äänimaailman luomiseen osallistuvat useat ammattilaiset

Foley-artisti tekee tärkeää työtä elokuvan äänimaailman luomiseksi, mutta on usein suurelle yleisölle tuntematon ammattikunta. Elokuvien, ja erityisesti äänittäjien maailmassa foley-artisti on kuitenkin arvostettu. Mutta mitä se foley-artisti sitten oikein tekee? Eikös äänet nauhoiteta elokuvien kuvauksissa paikan päällä?

Lue lisää ”Elokuvan äänimaailman luomiseen osallistuvat useat ammattilaiset”

Äänitekniikan perusteita

Äänitekniikka on ihan oma maailmansa, jonne voi uppoutua muokkaamaan ja analysoimaan ääntä loputtomiksi ajoiksi. Erityisesti digitaalinen äänenkäsittely on avannut ovia aiemmin kuulemattomiin maailmoihin. Äänitekniikkaan voi lähteä tutustumaan ilman sen kummempaa aiempaa osaamista tai musikaalisuutta, sillä kyseessä on tosiaan aivan oma lajinsa. Internet on pullollaan tutoriaaleja ja opetusvideoita ja ennen kaikkea analysoitavaa materiaalia. Melkein jokaisella puhelimellakin pystyy nykyään nauhoittamaan suhteellisen laadukasta ääntä ja netissä on saatavilla ilmaisia editointiohjelmia. Äänitekniikassa käytetään omia termejään, jotka on hyvä tietää jotta voisi oppia lisää eikä turhaan säikähdä tekstin näennäistä monimutkaisuutta.

Lue lisää ”Äänitekniikan perusteita”

Älykkyyttä on montaa eri lajia – ja aivoja voi myös kehittää!

Nykyään tiedetään jo, että älykkyyttä ei ole vain yhtä lajia eikä älykkyysosamäärä anna vielä kovinkaan kattavaa kuvaa siitä, miten ihminen pärjää elämässä ja älykkyyttä vaativissa tilanteissa. Matemaattisen älykkyyden ja loogisten taitojen lisäksi elämässä tarvitaan mm. sosiaalisten tilanteiden lukemista ja niissä operointia ja esimerkiksi tunneälykkyyttä. Älykkyyden eri lajit eivät useinkaan kulje käsi kädessä, vaan ihmisillä on erilaisia taipumuksia ja lahjakkuuksia. Lisäksi toisin kuin usein luullaan, älykkyys ei ole määritelty geeneissä tai syntymässä, sillä aivojaan voi kehittää tehokkaasti vielä aikuisenakin. Esimerkiksi musikaalisuutta ja avaruudellista hahmottamista voi kehittää helposti erilaisten harjoitusten tai vaikkapa musiikin avulla, sosiaalisissa tilanteissa taas pärjää sitä paremmin, mitä enemmän itseään niille altistaa ja analysoi omia vahvuuksiaan. Toisaalta aivot myös passivoituvat, elleivät ne saa uusia haasteita, eli siinä mielessä älykkyys voi myös vähentyä. Aivojen kehittämisessä avainasemassa ovat harrastukset ja näillä on merkitystä sekä lapsuudessa että myöhemmin elämässä.

Musiikki tekee fiksuksi

Musiikki tekee fiksuksi

Musiikin harrastajat tietävätkin jo, että musiikilla on ihmeellinen voima parantaa keskittymiskykyä ja antaa iloa päiviin. Harvardin yliopiston lääketieteellisen osaston tekemä tutkimus on osoittanut, että aktiivinen musiikin harrastaminen kehittää aivoja. Kansasin yliopiston tekemä tutkimus tukee tätä teoriaa. Kansasissa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että mikäli vanhus on opetellut elämässään soittamaan jotakin instrumenttia, on tällä positiivinen vaikutus heidän henkiseen terveyteensä ja kognitiivisiin kykyihinsä. Tulokset saatiin vertailuryhmän avulla. Lapsilla musiikin harrastamisen taas on todettu kehittävän keskittymiskykyä, koordinaatiota ja muodostavan aivoissa uusia reittejä samalla tavoin kuin vaikka uuden kielen opettelu. Musiikin harrastamisen lisäksi myös urheilu kehittää aivoja. Urheilua kehutaan harrastuksena usein terveysvaikutusten takia ja urheilun myötä kehossa vapautuvat endorfiinit alentavat stressiä. Samalla liikunta parantaa verenkiertoa ja kasvattaa näin aivojen toimintakykyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämän lisäksi urheilua harrastavat ihmiset ovat keskivertoa parempia tulkitsemaan ja analysoimaan muuttuvia tilanteita ja kykenevät ennakoimaan, miten ja mihin suuntaan tilanteet ovat muuttumassa. Sekä ihmisillä että hiirillä tehdyissä testeissä on todettu, että liikunta lisää synapsien, eli aivosolujen liitoskohtien määrää aivoissa. Liikunnan avulla voi kehittää myös avaruudellista, visuaalista ja loogis-matemaattista älykkyyttä. Näiden älykkyyden alalajien avulla ihminen pystyy hahmottamaan muotoja, värejä, abstrakteja käsitteitä ja monimutkaisia asiayhteyksiä.

Lukeminen ja pelaaminen kasvattavat aivoja

Lukeminen ja pelaaminen kasvattavat aivojaLukeminen on paitsi hauskaa ja opettavaista, myös oiva keino aivojen treenaamiseen. Kanadassa tehtiin jo 20 vuotta sitten kokoomatutkimus  jonka avulla osoitettiin lukemisen kasvattavan sanavarastoa, lisäävän yleistiedon määrää ja kehittävän kielellisiä kykyjä riippumatta siitä, mikä lukijan älykkyyden lähtötaso on. Musiikin ja lukemisen lisäksi hauska tapa kehittää aivoja on pelaaminen. Erityisesti päättelykykyä vaativat ristikot, sudokut, palapelit ja rakennuspalikat auttavat luomaan uusia yhteyksiä aivoissa. Lautapelit, korttipelit ja nettipelit puolestaan lisäävät vielä sosiaalisen ulottuvuuden pelaamiseen, jolloin pelitaktiikan lisäksi pelaaja joutuu keskittymään todennäköisyyksien laskemiseen ja toisen liikkeiden ennustamiseen. Lautapelejä ja pelikortteja löytyy useimmista kodeista, mutta mikäli innokasta peliseuraa ei ole saatavilla, on netti pullollaan mainioita pelivaihtoehtoja. Esimerkiksi Älypää tarjoaa kattavan valikoiman hauskoja päättelypelejä. Mikäli kaipaat enemmän jännitystä pelaamiseesi, PokerStars Casinolla voi treenata aivoja kasinopelien parissa. Sosiaalista ulottuvuutta löytyy RoPE-Netin roolipeleistä ja Pelikone tarjoaa klassikkopasiansseja ja tetriksen. Unohda siis vanhentuneet opetukset pelaamisesta ajanhukkana, valitse siis itsellesi sopiva tapa pelata ja haasta aivosi kehittymään! Pelaamisen lisäksi leikkiminen kehittää älykkyyttä, myös aikuisten kohdalla. Mielikuvituksen ja luovuuden käyttäminen haastaa aivoissamme niitä osia, jotka aikuisilla harvoin ovat päivittäisessä käytössä.

Uuden kielen opettelu on paitsi hyödyllistä ja mielenkiintoista, myös hyväksi aivoillesi. Jos olet siis jo pidempään pohtinut kouluaikoina opittujen perusteiden verestämistä, kannattaa tarttua toimeen jo aivojesikin takia. Edinburghin yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa paljastui, että vieraan kielen opettelu on hyödyllistä paitsi aivojen kehittämiseksi, myös muistin kannalta. Älykkyys kasvaa, kun joudut opettelemaan uuden kielen sanoja ja kielioppia. Samalla vieraan kielen opiskelu pienentää riskiä sairastua dementiaan vanhana. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 jolloin siihen osallistui 853 henkilöä. Heidän aivojen kehitystään seurattiin ja heidät testattiin seuraavan kerran vuonna 2008. Tutkimuksen mukaan useita kieliä osaavat henkilöt pärjäsivät vertailuryhmää paremmin sekä yleisälykkyyttä että kielellistä älykkyyttä mittaavissa kokeissa.

Meditoimalla mielenrauhaa

Meditoimalla mielenrauhaa

Aivomme saavat päivittäin uskomattoman määrän ärsykkeitä käsiteltäväkseen ja toisinaan joudumme kamppailemaan myös päänsisäisten ongelmien, kuten stressin ja masennuksen kanssa. Tämä voi helposti johtaa oppimisvaikeuksiin, sillä ylikuormittuneet aivot ovat täynnä kaikkea muuta juuri silloin, kun pitäisi opiskella. Tällöin uusi tieto ei jää mieleen. Aivoja ja keskittymiskykyä voi harjoittaa meditoimalla. Meditaation avulla opetellaan sulkemaan mielestä pois huolet ja asiaan kuulumattomat ajatukset. Tämän jälkeen on helpompi keskittyä oleelliseen. Oppiminen parantuu ja älykkyys kehittyy. Meditointia voi harjoittaa aivan yksinkertaisten ohjeiden avulla, esimerkiksi laskemalla hengityksessä aina kymmeneen ja aloittamalla alusta. Mikäli haluat lisätietoa meditoinnista, perusteita selitetään ainakin täällä. Lisäksi useimmissa kaupungeissa järjestetään ohjattua meditaatiota, mikäli yksin keskittyminen tuntuu hankalalta tai kaipaat apua alkuun pääsemiseksi.

Aivojen kannalta äärimmäisen tärkeää, ehkä jopa tärkeintä, on kuitenkin laadukas uni. Tämä korostuu erityisesti kiireisessä elämässämme, jossa tekemistä riittää vuorokauden ympäri ja to do -listat venyvät venymistään. Tauko kuitenkin kannattaa, sillä se saattaa lisätä huomattavasti tehokkuuttasi ja asiat alkavat sujua paljon helpommin. Ihminen tarvitsee noin 8 tuntia unta yössä ja tästä tulisi tinkiä vain aivan erityistapauksissa. Unen aikana opitut asiat painuvat mieleen ja aivot puhdistuvat ylimääräisestä, päivän aikana kerätystä informaatiotulvasta. turhan korkeana ja unen saanti viivästyy.

Pidä siis itsestäsi huolta, pidä hauskaa ja vietä vapaa-aikaa musiikin, mietiskelyn, pelien tai kielten opettelun parissa ja aivosi kiittävät!

Musiikkivideon voi tehdä pienemmilläkin resursseilla

Musiikkivideoita ei tehdä enää samalla tavalla kuin aiemmin, jolloin levy-yhtiöt käyttivät videoihin reilusti rahaa ja niitä näytettiin eri ohjelmissa tv:ssä. Nyt Youtube on täynnä videoita, ja uudet videot hukkuvat helposti materiaalitulvaan. Musiikkivideo on oikein tehtynä bändille kuitenkin edelleen oiva markkinointiväline ja lisäksi sen tekeminen voi olla myös hauskaa, eikä vaadi välttämättä kalliita varusteita. Elokuvantekijöille musiikkivideon tekeminen voi taas olla hauskaa vaihtelua ja opettaa uusia näkökulmia.

Lue lisää ”Musiikkivideon voi tehdä pienemmilläkin resursseilla”

Saara Aalto on edennyt huikealla tavalla Britannian X-Factorissa

Suomalainen laulaja Saara Aalto, 29, on valloittanut X-Factorin tuomarit Britanniassa ja edennyt kilpailussa jo live-lähetyksiin. Hän on toiminut ammattilaulajana jo vuosia. Suomessa Saara on osallistunut mm. 2007 Talent Suomi -kilpailuun ja vuoden 2012 The Voice of Finlandiin, sijoittuen aina toiseksi. Aalto on myös useana vuonna ollut mukana euroviisukarsinnoissa. Hänen teatraalinen tyylinsä ja valtavan laaja äänialansa on herättänyt ihastusta, mutta myös kritiikkiä.

Lue lisää ”Saara Aalto on edennyt huikealla tavalla Britannian X-Factorissa”

Musiikin kuuntelu murroksessa

Spotify ja muut suoratoistopalvelut ovat muuttaneet merkittävästi sitä, miten ja mitä musiikkia kuuntelen. Ymmärrän hyvin artistien pelon siitä, että heidän työstään ei ole jatkossa mahdollista saada tarvittavaa korvausta mutta silti levy-yhtiöiden taistelu suoratoistoa vastaan tuntuu turhalta, en usko että kehitystä voi mitenkään pysäyttää. Siksi pitäisikin löytää uusia keinoja musiikin myymiseen ja muokata toimintatapoja niin, että suoratoistopalveluista hyötyisivät artistitkin.

Lue lisää ”Musiikin kuuntelu murroksessa”